Hei, me välitetään! -seminaarin ohjelman jälkimäinen osuus oli konseptien vientiä käsitellyt paneelikeskustelu. Aiemmin seminaarissa keynote-puheenvuoron pitänyt Gigle Oy:n Inkeri Borgman toimi paneelikeskustelun moderaattorina. Panelisteina keskustelussa olivat Katri Ylinen Darravapaasta, Laura Nevanlinna Ferlyltä sekä Suomen podcastmedian toimitusjohtaja Juhani Pajunen. Keskustelussa Nevanlinna ja Pajunen edustivat välittäjä- ja tuotantopuolta ja Ylinen tekijäpuolta. Keskustelua käytiin niin yleisellä tasolla kuin potentiaalisen Darravapaan case-esimerkin kautta. Darravapaa on Suomessa kasvanut someyhteisöstä muun muassa podcastiksi ja Sober Furious -bileiksi.
Mahdollisuuksien myyntiä
Laura Nevanlinna ja Juhani Pajunen nostivat esille, että konseptien myynnissä on tärkeää maalata isompi kuva. Usein kansainvälisille markkinoille myydessä ei myydä niinkään tuotetta vaan myös mahdollisuutta, esimerkiksi kokonaisista maailmoista, tuotteen ympärille rakennettavasta universumista.
Konseptissa voidaan lähteä liikkeelle yhdestä tuotteesta, mutta sitä voidaan kehitellen laajentaa kokonaiseksi tuoteperheeksi ja monialustaiseksi sisällöksi. Darravapaan Katri kertoi heidän kehittelevän omaa sisältöään ja toimintaansa myös dialogissa yleisöyhteisönsä kanssa. Muut panelistit kannustivat yleisön mukaan ottamiseen osaksi brändiekosysteemiä. Nykyajan digitaalisuus mahdollistaa tällaisen interaktiivisuuden ja matalankynnyksen yhteydenpidon.
Universaalisuus ja pohjoismainen outous
Konseptien kehittelyssä panelistit kehottivat yhdistämään universaalia ja uniikkia, pohjoismaista omalaatuisuutta, jopa outoutta. Suomen Podcastmedian Juhani Pajunen nimitti tätä termillä nordic weird.
Suomalaiset myös rakastavat usein sitä mitä toiset rakastavat Suomesta. Joskus voikin olla, että jokin lyö läpi ensin muualla ja vasta muualla saatu suosio nostaa tuotteen tai konseptin menestykseen myös Suomessa.
Tasapainottelua sinnikkyyden ja tosiasioiden hyväksymisen välillä
Panelistit jakoivat myös omia kokemuksiaan lempiprojekteista, joista on täytynyt luopua, sillä ne eivät ole lopulta olleet elinkelpoisia. Voi olla vaikea tasapainotella sinnikkään yrittämisen ja tosiasioiden hyväksymisen välillä. Yrittäminen vaatii yrittämistä, mutta kaikki omasta mielestä huikeat ideat eivät kuitenkaan välttämättä lopulta onnistu.
Toisinaan jokin konsepti saattaa vaatia myös vain pientä muutosta joko sisäisesti tai markkinassa, jolloin konseptille löytyykin rako menestyä. Toisaalta on myös mahdollista olla uskomatta jonkin menestykseen, josta tuleekin hitti.
Välittäjän merkitys konseptien viennissä
Mikä sitten on välittäjän merkitys konseptien viennissä, tarvitaanko välittäjää? Panelistit komppasivat toisiaan sanoen, että välittäjän tuoma hyöty ovat erityisesti tämän verkostot ja tieto, jota tekijä ei itse välttämättä löytäisi. Välittäjä osaa tunnistaa mahdollisuudet viedä jotakin tiettyä sisältöä tietylle markkinalle.
Välittäjä auttaa myös turvaamaan sen, että tekijä ei luovu kansainvälisessä sopimuksessa koko brändistään, vaan että sen ydin jää edelleen tekijälle. Välittäjä pitää siis tärkeällä tavalla huolta tekijästä ja tämän oikeuksista.
Mitä kansainvälisille markkinoille tavoittelevan tekijän on hyvä tietää?
Keskustelussa korostui, että konseptien vienti kansainvälisille markkinoille vaatii paljon uskoa omaan juttuun, mutta myös realismia siinä mielessä, että on hyväksyttävä, että vaikka brändin ydin jäisi tekijälle, kaikki ei tule olemaan enää omissa käsissä. Tekijän onkin hyväksyttävä se, että konsepti saattaa jossain määriin muuttua ja mukautua.
”Tarvitaan intoa ja joustoa! Välittäjän on helppoa lähteä yhteistyöhön tekijän kanssa kun tekijä on itse innostunut”, panelistit kannustivat tekijöitä.
Panelistit täydensivät toisiaan sanoen, että intoa ei kuitenkaan voi teeskennellä. Se on tärkeä lähtökohta, koska prosessi on usein pitkä. Tekijän pitchaamaa omasta mielestään valmistaa konseptia harvoin huutokaupataan suoraan, vaan sitä työstetään yhdessä välittäjätoimijan kanssa.
Ferlyn Laura Nevanlinna painotti, että konseptien ytimessä ovat aina sen arvot. Arvopohja on se mistä ei pidä luopua, sillä arvopohja tekee brändistä juuri sen mitä se on ja arvot ovat sen DNA:ssa. Edustettavan on myös tärkeä voida luottaa välittäjään ja että myös tämä ymmärtää ja jakaa brändin arvopohjan.
Arvoista kiinnipitäminen, mahdollisuuden myyminen, into, jousto, universaalisuus ja pohjoismainen outous. Näihin tiivistyi panelistien ajatukset ja keskustelu konseptien viennistä.
Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston esihautomo-ohjelmien Creative Demo Day:n kanssa, jossa ohjelmiin osallistuneet pitchasivat liiketoimintaideoitaan. Yhteistyöllä kumpaankin tapahtumaan saatiin kiinnostunutta yleisöä aiempaa laajemmin.
Comentários